Stressaantunut ihminen ei välttämättä tavoittele lääkkeestä hyvää oloa. Joskus käsi voi silti hakeutua kohti seuraavaa annosta. Tuore laboratoriokoe antaa tästä aika pysäyttävän vihjeen.
Oslon yliopiston tutkijat testasivat 66 tervettä vapaaehtoista, joilla oli vain vähän aiempaa kokemusta opioideista. Osallistujat kävivät läpi sekä sosiaalisesti stressaavan tilanteen että neutraalin vertailutilanteen. Sen jälkeen he saivat oksikodonia tai suolaliuosta ja pystyivät tehtäviä suorittamalla hankkimaan lisää annoksia. Stressi lisäsi oksikodonin itseannostelua keskimäärin kuudella prosenttiyksiköllä. Vaikutus näkyi kokeessa erityisesti miehillä.
Outoa kyllä, olo ei edes helpottunut
Tässä kohtaa homma muuttuu kiinnostavaksi – ja vähän synkäksi. Oksikodoni aiheutti osallistujille päihtyneen tunteen, mutta ei parantanut mielialaa eikä vienyt stressiä pois. Silti osa stressaantuneista osallistujista näki enemmän vaivaa saadakseen lääkettä lisää.
Tutkimusta johtanut Siri Leknes kertoi jo ennen tulosten julkaisua, että ryhmä oli havainnut kiinnostavia sukupuolieroja siinä, miten stressi vaikuttaa haluun ottaa vahvoja kipulääkkeitä.
”Tämä mekanismi voi osaltaan selittää sukupuolieroja päihteiden väärinkäytössä, jossa miehet ovat yliedustettuina”, Leknes sanoi Oslon yliopistolle.
Paine tekee hallaa myös kentällä
Jalkapallossa stressi näkyy toisenlaisina ratkaisuina. Pelaaja hosuu, syöttää väärään paikkaan tai ottaa turhan kortin. valioliiga.org seuraa samoja painehetkiä Englannin kentillä, ja Suomessa niitä nähdään Veikkausliigassa joka kierroksella.
Yksi koe ei todista, että stressi tekisi ihmisestä riippuvaisen. Se kuitenkin vihjaa, että vahvoja kipulääkkeitä määrättäessä myös potilaan psyykkinen kuormitus kannattaa ottaa tosissaan. Pelkkä kysymys kivun määrästä ei ehkä kerro koko tarinaa.
Leave a Comment