Arki, Aika ja Ihmissuhteet

Digitaalisuuden piti tuoda tullessaan helpotusta arkeenne, ja niin se on tehnytkin. Ongelma on vain se, että me ihmiset tykkäämme täyttää kaiken vapaaksi tulevan ajan kaikella mahdollisella tekemiselle.

Kun vielä markkinavoimat, eli yritykset ja palvelut ovat luonnollisesti löytäneet nämä uudet mahdollisuudet, niin meille kaikille tarjotaan entistä enemmän tekemistä ja palveluita sille lisääntyneelle vapaa-ajalle. Siinä missä ennen oli parturi ja hieronta ja kenties kylpylä, on nyt vaikka mitä palveluita itsemme kehittämiselle.

Digitaalisuus toi tullessaan muutoksia töihin ja työskentelyyn ja tilastollisestikin työaika on koko Euroopassa vähentynyt, mistä johtuen vapaa-ajan tarjoukset ja tuotteet ovat lisääntynyt voimakkaasti. Esimerkiksi pelaaminen on laajentunut kattamaan kaikki aikuistenkin ikäluokat ja pelit kuten kasino, korttipelit, ajanvietepelit ja sosiaalinen pelaaminen ovat lisääntyneet aikuisten arjessa samaan luokkaan kuin nuorempienkin, pelaamisesta on itseasiassa tullut täysin hyväksytty harrastus ja ajanviete kaikille.

Tämä muutos on tapahtunut nopeasti. Se on tapahtunut niin nopeasti, että omat aivomme eivät ole ehtineet käsitellä kaikkea muutosta. Me olemme ”juosseet” uusien palveluiden perässä ja ostaneet uusia tuotteita niin, että olemme työntäneet sosiaaliset suhteen toiseen luokkaan. Mahdollisesti pidämme ”enemmän” yhteyttä kuin ennen, mutta teemme sen erilaisten digitaalisten laitteiden ja sovellusten kautta, emme enää henkilökohtaisesti ystäviämme tavaten.

Onko meillä oikeasti enemmän aikaa vain ei?

Nykypäivän kiireisessä maailmassa arjen hallinta on muodostunut yhä haastavammaksi tehtäväksi. Työelämän vaatimukset, perhe-elämän velvollisuudet ja sosiaalisen median jatkuva läsnäolo voivat johtaa siihen, että aika tuntuu aina olevan kortilla. Tämä jatkuva kiireen tunne voi aiheuttaa stressiä ja heikentää elämänlaatua. Mutta kyse on useimmilla todellakin vain kiireen tunteesta, joka saadaan aikaan täyttämällä oma kalenteri ja ajankäyttö toissijaisilla asioilla- unohtaen oma hyvinvointi.

Arjen hallinnan haasteet eivät rajoitu pelkästään ajankäyttöön, vaan ne vaikuttavat myös ihmissuhteisiin. Kun aikaa mukamas ei ole riittävästi, ystävyyssuhteet ja perhesiteet voivat jäädä vähälle huomiolle. Tämä voi johtaa eristäytyneisyyden tunteeseen ja heikentää sosiaalista hyvinvointia, vaikka samalla luulee tekevänsä kaikki oikein lähettäessään sen Facebook viestin ystävälleen.

Ajan hallinnan kehittäminen vaatii tietoista suunnittelua ja priorisointia. Tärkeiden tehtävien tunnistaminen ja niiden asettaminen etusijalle auttaa välttämään turhaa kiirettä. Lisäksi ajanhallintatyökalujen, kuten kalenterien ja tehtävälistojen, käyttö voi tehostaa päivittäistä toimintaa. Mutta ei pidä mennä lankaan, että alkaa käyttää kaikkia mahdollisia sovelluksia oman elämänsä ja aikansa hallintaan – inhimillisyydestä ja omansa itsensä tuntemisesta pitäisi aloittaa.

Ihmissuhteiden ylläpito kiireen keskellä

Rakennettu kiireinen elämäntyyli voi vaikeuttaa ihmissuhteiden ylläpitoa. Emme osaa asettaa asioita oikeisiin paikkoihin tärkeysjärjestyksessä ja arkemme puuroutuu massaksi, mistä eteenpäin pääseminen ja takaisin rauhalliseen ryhmiin voi tuntua vaikealta. Sosiaalisen median asettamat paineet tuovat tilanteita, jollaisia ei meillä ole ollut edes yhteiskunnallisesti ja isojen muutosten tapahtuminen massojen psykologiassa takaisin menneeseen tulee olemaan vaikea – varsinkin kun tosiasia on, että digitalisaation on auttanut arkeamme. Nyt seuraavassa askelmassa meidän tulisi ymmärtää, mikä osa digitalisaatiosta on oikeasti hyväksi, ja mikä johtaa vain yritystoiminnan ja rahan tehokkuuteen.

Ihmissuhteiden ylläpito vaatii tietoista panostusta. Säännöllinen yhteydenpito, yhteisten hetkien järjestäminen ja toisen kuunteleminen ovat keinoja, joilla voidaan vahvistaa sosiaalisia siteitä. Vaikka aika olisi rajallista, pienetkin eleet voivat olla merkityksellisiä ja tässä tapauksessa alleviivaamme nimenomaan vanhoja tapoja olla yhteyksissä: puhelut, ja käynnit ystävien luona, eikä vain viestittely sosiaalisessa mediassa tai striimaaminen kaikille ”ystäville” kerralla. Monen nuoren ajatukset ovat saattaneet mennä sekaisin ”ystävyydestä” heidän saadessaan tuhansia seuraajia, jotka eivät oikeasti tiedän henkilöstä, jota seuraavat yhtään mitään. Monesti sosiaalisessa mediassa seuraaminen alkaa yhdestä tapauksesta, postauksesta, joka voi olla hyvä tai huono merkki – riippuen seuraamisen laadusta.

Monesti sosiaalisen median seuraaminen alkaa yhdestä yksittäisestä tapauksesta – postauksesta, videosta tai tarinasta – joka herättää tunteita, kiinnostusta tai samaistumispintaa. Tämä voi olla positiivinen merkki, mikäli seuraaminen perustuu aitoon kiinnostukseen tai haluun oppia ja inspiroitua. Mutta toisaalta, se voi myös johtaa kielteiseen tai jopa pakonomaiseen käyttäytymiseen, jos seuraaminen muuttuu vertailun, kateuden tai kontrolloinnin välineeksi. Sosiaalinen media ei ole neutraali alusta, vaan se ruokkii algoritmien kautta juuri niitä sisältöjä, joihin kiinnitämme huomiota – usein tiedostamattakin. Tiktok onkin noussut viime aikoina mediaan nimenomaan algoritmien ansiosta, jotka todella osaavat koukuttaa käyttäjänsä seuraamaan tiettyä tietopolkua.

Seuraamisen laatu ratkaisee sen, millaista vaikutusta somella on mielenterveyteen ja ihmissuhteisiin. Jos seuraaminen perustuu rakentavaan vuorovaikutukseen, yhteisöllisyyteen tai jaettuihin arvoihin, se voi rikastuttaa arkea ja tarjota merkityksellisiä kontakteja. Sen sijaan toistuva seuraaminen, joka perustuu draamaan, kontrollointiin tai negatiiviseen vertailuun, voi nakertaa itsetuntoa ja lisätä ahdistusta. Siksi on tärkeää pohtia, miksi seuraamme ketäkin – ja minkälaista sisältöä annamme vaikuttaa omaan ajatteluumme ja tunteisiimme.

Sosiaalisen median lisääntynyt käyttö on tuonut meille myös uuden ongelman: emme osaa suhtautua lukemaamme ja näkemäämme kovinkaan kriittisesti. Emme myöskään osaa käyttää tarpeeksi lähdekriittisyyttä eli tarkastaa tietoa ennen reagointiamme – tämä liittyy paljon tähän ”kiireeseen”, jonka teemme meille istumalla tuntikausia swaippaamalla kännykän kuva ja videovirtaa.

Teknologian vaikutus ajankäyttöön

Teknologia on tuonut mukanaan monia hyötyjä, mutta se on myös lisännyt ajankäytön haasteita. Älypuhelimet, sosiaalinen media ja jatkuva yhteydenpito voivat johtaa siihen, että aikaa kuluu huomaamatta digitaalisiin aktiviteetteihin. Tämä voi vähentää aikaa, joka olisi muuten käytettävissä tärkeisiin tehtäviin ja ihmissuhteisiin. Ja kuinka monta kertaa käykään niin, että viimeinen asia, mitä näet nukkumaan mennessä on oman älypuhelimesi näyttö?

Teknologian hallittu käyttö on tärkeää ajankäytön tasapainottamiseksi. Digitaalisten laitteiden käyttöaikojen rajoittaminen, ilmoitusten hallinta ja tietoinen läsnäolo voivat auttaa vähentämään teknologian aiheuttamaa ajankäytön kuormitusta. Näin voidaan vapauttaa aikaa tärkeämmille asioille. Tässä auttaa tietoinen valinta älylaitteiden käytön vähentämisessä – trendinä puhutaan digidetoksista, eli vähintään yhden päivän viettämistä viikossa siten, etteivät älylaitteet ole käytettävissä. Se ei ole kovinkaan vaikeata, jos oikeasti niin haluaa tehdä. Kokeile.

Ihmisten taipumus kaiken liialliseen tekemiseen

Monilla ihmisillä on taipumus ottaa liikaa tehtäviä ja sitoumuksia, mikä voi johtaa ylikuormitukseen. Tämä “kaiken tekemisen” kulttuuri voi aiheuttaa stressiä, uupumusta ja heikentää elämänlaatua. Liiallinen tekeminen voi myös heikentää suoritusten laatua ja vähentää nautintoa tekemisestä.

Tämä vanhastaan tuttu kuvio on nykyään monimutkaistunut nimenomaan sosiaalisen median ja mobiiliuden kautta- me olemme entistä enemmän kiinni digitalisaation meille työntämissä mahdollisuuksissa, emmekä tunnu osaavan painaa sitä ”ei”-vaihtoehtoa, koska ”FOMO” on yksi nykyajan trendeistä: pelko, että jäämme paitsi jostain.

Tämän taipumuksen hallitsemiseksi on tärkeää oppia sanomaan ei ja asettamaan rajoja. Tehtävien priorisointi, realististen tavoitteiden asettaminen ja oman jaksamisen huomioiminen voivat auttaa välttämään ylikuormitusta. Tasapainoinen ajankäyttö edistää hyvinvointia ja tehokkuutta ja ehkä auttaa meitä löytämään uudelleen ne tavat rakentaa siltoja toisiin ihmisiin tavalla, jonka olemme viime vuosina työntäneet taka-alalle.

Mieti näitä asioita, oletko tällainen:

Perfektionismi: Pyrkimys täydellisyyteen kaikessa tekemisessä.
Rajojen asettamisen vaikeus: Vaikeus sanoa ei uusille tehtäville tai pyynnöille.
FOMO (Fear of Missing Out): Pelko jäädä paitsi jostakin tärkeästä tai kiinnostavasta.
Sosiaalinen paine: Ympäristön odotukset ja vertailu muihin.
Tunnustuksen tarve: Halu saada hyväksyntää ja arvostusta tekemisen kautta.
Ajanhallinnan puute: Tehtävien ja aikataulujen huono suunnittelu.
Itsetuntemuksen puute: Tiedostamattomuus omista rajoista ja tarpeista.
Välttelevä käyttäytyminen: Tehtävien kasaaminen välttääkseen vaikeita tunteita tai tilanteita.