Tuore tutkimus osui aika suoraan siihen fiilikseen, jonka moni opiskelija jo tuntee ilman mitään raporttiakin. Kun some vie liikaa tilaa, mukana alkaa helposti tulla ahdistusta ja alakulon tyyppistä oloa. Tutkijat eivät puhuneet tästä vain tuntimäärinä, vaan myös siitä, millainen opiskelijan muu elämä on samaan aikaan – onko ympärillä tukea vai pelkkää painetta.
Siksi tätä ei voi typistää siihen, että puhelin vain pois kädestä ja ongelma ratkeaa. Jos oma olo on jo valmiiksi hutera, some voi sotkea päätä vielä lisää. Silloin kyse ei ole enää kevyestä selailusta, vaan jutusta, joka jää päähän pyörimään liian pitkäksi aikaa.
Ongelma ei näy vain ruutuajassa
Tämä on ehkä juuri se kohta, jossa moni opiskelija nyökkää vähän väsyneenä. Some ei kuormita vain ajankäytön kautta. Se vetää mukaan vertailun, sen jatkuvan tavoitettavuuden ja tunteen, että pitäisi pysyä koko ajan kartalla.
Tuore PLOS One -katsaus meni samaan suuntaan: someaddiktio liittyi mielenterveyshuoliin, heikompaan itsetuntoon, FoMOon ja yksinäisyyteen. Se ei ole enää mikään pikku sivuoire, vaan monella ihan oikea lisäkuorma.
Imperial Collegen professori Mireille Toledano sanoi tuoreesta analyysista näin:
“Our analysis shows a clear trend in terms of the amount of time spent on social media and mental health outcomes.”
Kommentti koski nuorempia käyttäjiä, mutta osuu aika epämukavan hyvin myös opiskelijoiden maailmaan.
LaLiga tulee mukaan ihan vahingossa
Sama virta näkyy myös futiksen seuraamisessa. Avaat puhelimen muka vain vilkaistaksesi laliga sarjataulukot, ja siitä se lähtee – klippejä, huhuja, reaktioita, yksi päivitys vielä. LaLiga ei siinä ole ongelma. Se loputon feedi on.
Leave a Comment